lauantai 8. maaliskuuta 2014

- Anna mun tulla sun vierees ja lohuttaa

- ollu ny pitkä tauko ku oon kirjoitellu tänne. Yksinkertaisesti en oo jaksanu kirjoittaa, ajatukset on ollu liian tukos saada ajatuksia kirjoitettuu "ulos". Ehkä se on ollu huono juttu etten oo sanottuu/kirjoitettuu ajatuksia ulos.. En oo osannu sanoo mittää muutaku "mulla on paha olla" .. Joo on pari ihmistä mulle sanonu ett pystyisin heille kertoo mun huolista ja ajatuksista. Mä oon vaa jostai syystä sulkeutunu omaan kuoreen eikä oo ollu ulospäässyä sieltä. Nyt on alkanu selkenee tää olo. Ehkä on johtunu siit ett yhes vaihees kuljin päiväs n 4 tuntia linkassa kouluun. Okei ehk se kuulostaa hullulta mut ei oo muuta vaihtoehtoo ja mua ei kiinnosta mikää muu ala ku toi. Hevoset saa vietyy mun ajatukset muualle ja tottakai mun koira.
Lähi aikoina oli lähel ett oisin menettäny mun koiran mut onneks se on sinnikäs kaveri ja selvisi leikkauksest! Se on taas ihana oma ittensä :3 nii ja rakkaus asiat ei oo taaskaa menny hyvin.. Yhtä ihmist en oo meinannu unohtaa mut ny tuntuu ett siihe tulee vihdoinki muutos! Pisti vihaks ku se meinas taas elättelee turhia toiveita joita ei enää saa takas. Joko se on kusipää ja tekee ton tahalleen tai sit yksinkertaisesti se ei uskalla myöntää totuutta itellee.Toivottavasti en enää romaha.. No joka päivä elämäni on selviytymis testi. Ainaki ny tähä asti oon selviny niist. Joskus huonommin ja joskus paremmin. Khyl tää täst joskus. Sitä päivää ootelles..




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti