- Ehkä koitan tavoittaa vain pelkkää kangastusta

 Lähi aikoina oon meinannu saada shokki ku vihdoinki 
mul alkaa selkenee ajatukset.
Ei ne toki kokonaa mut ei oo koko ajan semmost
eräänlaist myrskyä pään sisällä.
Ei oo enää epätoivoinen olo pahasti,
okeiokei johtuu taas rakkaudesta.

"Kaikki kävi niin pian kun aina luulin, että vähitellen lähden
Minä katuisin vaan en tiedä kuinka, enkä edes minkä tähden
Valittaisinko puoliääneen: johda kotiin matka keskenjääneen
Missä, miten päin täytyisi olla?
Huutaisinko, jos sä täällä sittenkin oot?"

Noi sanat nyt vähä kuvastaa mun tunne asioita.

Tai no tuntuu ett mä haluun jotain mut samal en haluu 

mitää. Haluun jonku vierelle mut samalla en. 

Sit lähi aikoina miettiny oonko mä oikeesti joku hirviö?

ku siis enne läheiset välit nii yhtäkkiä tuli vaa eräänlainen 

stoppi ja sitä ihmist jota enne rakasti nii ne tunteet 

hävisi. Nii no aivan varmasti muutki on kokenu tän asian.

Tunnen välillä itteni itsekeskeiseksi paskiaiseksi tai sit 

jonkilainen äiti teresaksi.

"Olen tehnyt kauan matkaa, tietä tyhjää kulkenut.

Etsien vain sisälleni rauhaa. 

On monta huulta maalattua vierelleni kaatunut

Aamun tullen yksin jatkanut oon matkaa
Valomerkkiin saakka juonut juomat halvat tarjotut
Usein darrassa myös saattanut oon jatkaa

Oon tuntemattomilta lämpöö, rakkautta ostanut
Miettimättä kummemmin sen hintaa
Kaikki ilot sekä murheet lauluissani laulanut
Siitä ainoastaan saanut oon mä virtaa
Tartu jo kii 
Anna kaikelle tarkoitus
Tuu ja ota mut, ota mut
Tee se niin 
Kuin olet tehnyt ennenkin
Tuu ja ota mut, ota mut kokonaan"

Ei jumalauta on mul sittenki tää pääkoppa sekasi.

- rakas onnea matkaan

- lähi aikoina tullu mietettyy onko jokaisen sisällä se "oma hirviö" joka välil tulee esille tai miten tän nyt saisin sen kirjoitettuu sanoiksi näit ajatuksia... Nyt tuntuu ettei mua kiinnosta mitä muut aattelee must tai jos pistää munkaa välit poikki siinäku jos ei jaksa katella tai ymmärrä. En ymmärrä mite ne jotka on viel mun elämässä nii jaksaa katella mua ku menettäny lähi aikoina ihmisiä lähelt nimenomaan ton takia ku en oo 100% jaksanu panostaa siihe kaverisuhteesee. Tää syksy ja alkutalvi on perseestä ku ei meinaa jaksa tehä mittää ja löytää aihetta hymyyn, nyt ollu helpompaa ku tein radikaalisen muutoksen elämäs ja helpottunu vähä elämä, mut on se myös pahentanu samal. Okei toi oli selitetty aika oudosti. En jaksa olla kiltti. En jaksa olla ymmärtäväinen. En jaksa yrittää auttaa. Ainaki nyt tuntuu voi olla ett jossai vaihees taas jaksaa. Millo? Nimenomaan millo... Tuunkoha ikinä löytää sitä ihmistä lähelle joka jaksaa ymmärtää mua ja rakastaa mua silti vaik nähny mun sisäisen hirviön? Jaa,a erittäin hyvä kysymys..... Khyl tää ehk täst joskus.

- älä järjetön enää kapinoi mene vaan

- Miten tän nyt alottais..

ollu paljon pohtimista ja ongelmien

ratkomist. (rimmas aika hyvin)

Elämässäni ei varmaan ollu ikinä

näi hankalaa ihmissuhdetta ku nyt

tän pari vuoden aikana. Tai siis

joutunu tosissaan miettii 

hampaat irves ett mitä mä teen?

"mikä on paras vaihtoehto?"

"miten täst saa mittää järkevää"

nyt nämä pari kuukautta alkanu 

pikku hiljaa löytämään 

ratkaisu. Miks kohtalo 

tekee näit jekkuja ?

Tuntuu ett tää suhde ei tuu 

millää toimii vaik kui 

koittais mitä tehä. nii no 

ei se ehk yksin toimis?

niiku on se sanonta "suhteeseen 

tarvitaan kaksi"

vaik joo en väitä ettei 

siin suhtees ollu hyviä aikoja.

Mutta siis äääääh, hankalaa.

koittanu kaks kuukautta kirjoittaa

tänne jottai mut ei oo saanu 

ajatuksia sanoiksi. 

Mutta niin , tämä suhde on opettanu

mua paljon ja oon mä siit kirjoittanu aiemminki.

Hyi ku kesti kauan myöntää itelle toi totuus 

ettei varmaan toi suhde tule toimii ellei 

tee pari muutosta. Mut ei sitä toista voi pakottaa.

Kieltämättä sitä ihmistä rakastin sydämen pohjast.

Niin paljon ett ei voi sanoin kuvailla sitä.

Tarviiko mun enää ees selitellä?

"Voit sanoa mitä haluat,

se ei tunnu se ei kosketa

mene vaan mene vaan

tivolitkaan ei saa mua nauramaan

eikä sirkus tai sata hattaraa

mene vaan mene vaan

en kävele vastaan

Toinen toistansa täällä jumaloi

ketään täysin ei silti saada voi

älä järjetön enää kapinoi

mene vaan!

mene vaan mä voin kääntää pään
vaikeaa selittää ja ymmärtää
miten toisesta aina jälki jää
mene vaan

sitä mitä koitin sussa koskettaa
tajusin ei oo olemassakaan
aika kuole ei tappamallakaan
mene vaan" 

- o oou

- oon muutaman kuukauden nähny facebookis 

mainoksen tost "ihme shamppoosta"

joka kuulema nopeuttais hiusten

kasvua muutamas viikos,

no nyt tos viis minuuttia sit 

pistin semmosen tulemaan mulle... :D 

jännä nähä toimiiko 

eli just toi hairbell.

mä en enää ikinä osta 

cameleon (vai miten 

se kirjoitetaan) mustaa väriä

KOSKA MUN VAIVALLA 

KASVANU LETTI LÄHTI ETTÄ

EI KERENNY SANOO EES HIUKSIA! 

tai siis oikeastaan latvat oheni liiiiiian 

rajusti mul ei oo koskaan käyny nii 

blondien kaa :o nii no mustat.. 

oijjoi :D

- Joskus saat minut uskomaan näihin unelmiin

- Nääh taas ollu raskas olo

lähi aikoina.. 

Oon koittanut tehä päätös 

yhteen asiaan.. 

mikään ei tunnu oikealta ratkaisulta.

Lähi aikoina kuunnellu yht biisiä nii 

vähä muistuttaa tätä tilannetta..

"Sinun silmäsi on jälleen kastuneet

kyyneleistä muurin rakentaneet,

muurin meidän kahden välille enkä

edes tiedä syytä sille"

siis kui voi olla vitun rasittavaa 

se ett semmonen ihminen josta 

oikeesti välittää nii se ei

päästä henkisesti lähelle

tai siis kerro esim, mitä se tuntee.

Jos sä erehyt lukee tätä (hyvin epätodennäköstä)

nii haluun ett sä pystyt olee iha oma 

ittes eikä sun tarvi esittää vahvaa.

haluun olla sun tukena, haluun ett 

sä pystyt mulle kertoo melkeinpä

iha mistä vaan. Oot niitä ainoita ihmisiä

joitten asiat mua oikeesti kiinnostaa.

Mutta joo se fuckin karu totuus: kaikkea 

ei voi saada vaik kui toivois.

"Sinun katseesi on tulta ja tappuraa

Kai olis jo aika luovuttaa?

Noin villiä ei voi kesyttää

sydäntäsi koitan turhaan lepyttää"

nuo sanat varsinki on pistänyt 

mut miettimään.. ku en saa otetta 

hänestä, siis entiiä mikä tän homman 

nimi on ees enää.. 

mutta se ett haluunko viel 

ees tietää tän homman nimee?

ja sit täs vituttanut se ett 

must tuntuu ett räjähän tähä

ja haluun vaa itkee itkee itkee 

mutku se perkeleen itku 

ei tuu !!! mut joo ei mulla muuta 

tällä kertaa.. 

khyl mä joskus löydän 

ratkaisun toho.

ehkä.

- Mihin sä nyt meet onneni rippeet?

 

 

"Ne päivät, joiden aikana et nähnyt edes eteesi
minä pidin susta kiini
Ne päivät, joina aurinko paistoi liian kirkaana sinun silmiisi
Ne illat, joiden aikana toisiimme turhauduttiin, tulivat niin huomaamatta
Ne hetket, jotka huojuit reunalla ja tiesit vielä putoavasi

Silloin, kun elämä oli helppo ja me pystyimme mihin vaan ei huolet, murheet painaneet, kun sinä niitä autoit kantamaan
Ja nyt se kaikki mennyt on, kun pohjoistuuli alkoi puhaltaa
Nyt, kun lukuni on pariton, oon vailla suunta ja mua paleltaa

Ne kadut, joiden varrella et katsettasi koskaan
koskaan uskaltanut nostaa
Ne kadut, joiden varrella minä kuljin vierelläsi, suljin sut syliini"

- no voihan nyt jumalauta.. Mä oon ennenkin kokenu tän saman "taistelun"
nii silti tuntuu etten ois ikinä käyny tätä tilannetta läpi.Vai oonko ikinä
voittanu tätä taistelua ? Ku siis monta vaihtoehtoo oon täs käyny läpi
nii se umpikuja tulee vastaan. En enää ees tiiä haluunko olla rakastunut
Siis joo on se ihanaa olla rakastunut mut tää on myös iha perseestä.
varsinki jos on huolissaan siit toisest. "se mikä on sun ilo , on myös mun ilo
ja se mikä on sun suru on myös mun suru" TOI PITÄÄ PAIKKANSA !
ja se täst on perseestä. oikeesti tekis mieli joskus vaa pakata kamat ja lähtä
autolla vaa jonnekki kauas muista. Perkele. Oon täs ihmetelly miten oon
pystyny luottamaa toiseen ihmiseen näitten muutamien vuosien ajan paskojen
suhteiden jälkeen? näin jälkikäteen nii on vaa sillee no huhhu. On se uuvuttavaa
hommaa olla rakastunut.... Joskus tekis mieli vaa tosissaan tehä erittäin iso
muuri sydämeen ja tukahduttaa kaikki tunteet.

-

 

 

"koita ymmärtää
Et vielä tiedä mitä tää sisältää
En voi tätä sietää, tää on vaikeeta
Ihan liikaa vaadittu, unta sakeeta
Kato yön tähtiä, sä näet mun naaman
Ehkä sä tajuut kuin paljon sua kaipaan
Luulin et tein oikein, tuottikin tuskaa
Ei tää oo enää siistii, tää on raskast
Sydän lävistetty miljoona kertaa
liikaa jouduin luovuttaa kallista verta"

-

 

- Stressi on perseestä.

Tää on iha perseestä ku

9 vuotta oli varmat suunnitelma

mitä sitä tekee peruskoulun jälkeen

nii neki kusee oikeen olan takaa..

joutuu nyt kehittää iha uuet suunnitelmat.

pitkästä aikaa ei oo ahistanu näi paljon ku nyt..

kun ei sillee tiiä mitä sitä haluu tehä..

Tuntuu ett voisin vaa luovuttaa

ja ryhtyy katujuopoksi..

Pakko sitä jostai voimaa saa

kehittää näit suunnitelmia..

Tätä varmaa se "aikuisuus" on...

Mua oikeastaa kiinnostaa

tyylii autolla ajellu ammatti.

mä oon nii rakastunu autolla

ajamiseen ettei mitää järkee

jos saisin päättää ni

ajelisin vaikkapa ympäri eurooppaa!

Niiku ajoin takas ouluun nii oisin iha helposti

ajannu turusta ouluun itte mut kaveri halus ajaa

nii pakko siin pari sataa enne ouluu päästä

ajaa vaik mä oisin halunu ajaa..

siit ajamisest tuli vaa mahtava

fiilis varsinki ku kaveri nukkui

nii ajelin vaa ja fiilistelin musiikkia .

sitä tunnetta on hankala sanoo

MUT RAKASTAN SITÄ TUNNETTA ! <3

tais tulla vastaus mihi ammattiin voisin mennä ? .. 

- And this type of love isn't rational, it's physical

 

" I know you told me I should stay away
 I know you said he's just a dog astray
 He is a bad boy with a tainted heart
 And even I know this ain't smart
But mama I'm in love with a criminal
 And this type of love isn't rational, it's physical
 Mama please don't cry, I will be alright
 All reason aside I just can't deny, love the guy

I know, should've let go"

 

 



- Mä en tiedä mitä haluan, vaihtoehtoja on valtavasti.

 

- AAAR, täst vissii tulee eräänlainen tapa

ku syksy tulloo nii tää neiti taas alkaa

miettii alanvaihtoa.

Okei no nyt pitäis oikeesti tehä se

päätös eikä soutaa ja huopaa.

Keväällä mul todettin allergia

ku ihmetelly mite täs kahen vuoden

aikana oon ollu melkein koko ajan

nuhas ja nokka ja hengitystiet tukos

ja tänää

ku olin tallilla nii yskitti taas enemmä

ja loppu päivän henki ollu ahtaal..

tänk gaad ku allergialääkkeet on olemas!

Nyt vaan pitäis alkaa miettii

MIHI AMMATTIIN MÄ HALUUN???

ihme nyt mua ei huvita jäädä kotia

pyörittelee sormia. tai no joo , khyl

mä kotia voin jäädä nukkua ja jne

mut en haluu ett taas jonku aikaa oon

koulus nii hups oonki ollu kotona

se pari kuukautta...

AHISTAA JA VITUTTAAA

miksen vaa vois tyylii voittaa lotos pääpotin

ja muuttais vaik maholliseman kauas

johonki lämpimää jossa ostaisin

siistin avoauton , ison talon , hommaisin

siivoojan ja pari koiraa ja

eläisin ihanaa elämää !

tuo suunnitelma khyl jää haaveeks..

Noo enköhä mie keksi jottai..

pakko.

 

- Tajuutko vastuun, jonka rakkaus hetkessä tuo?

 

 

 

"Reppuselkään jos meinaat mut nostaa, vielä mieti kertaalleen.
Nyt jos sä saat viedä mun piikikkään pienen sydämen, sen jälkeen sua tarvitsen.

Vaikka tilanteet muuttuu, teetkö kaikkes et jäisin sun luo?

Jos päätät sydäntä kantaa, teetkö parhaas?

Voitko vannoa, et muuta sun mieltä?
Alkuhuuma kun haihtuu pois ja

äkkii sä näät harteillas piikikkään vieraan sydämen,

 tahdotko kantaa myös sen?"

 

 

 

- Rakkaus osaa yllättää.

TAAS mä luulin ett mul on jonkulainen

käsitys rakkaudesta.

ei vissii taaskaa ollu.

Siis mite ihmees se on mahollist

tietää ett on se ihminen jolle

oikeesti voi puhuu ja se haluu

tietää mun ajatusmaailmast.

ja ny mul on oikeesti

jonkulainen kokemus siit

kuuluisast vastoinkäymisist.

Vaik joo osaan olla melko

hankala tapaus mut se toinen

vieläki jaksaa katella mua.

ja yleens ku oon

seurustellu ja alkaa pikkasen

näyttää silt ett nyt menee huonosti

nii oon vaa lähteny siit suhteest

menee. Kait vissii alan pikku

hiljaa asettuu.

Toi Janna rodeo biisi

nii tulee iha meikä mielee :o

mut joo eipä taaskaa mul mitää muuta.

 

"Meen niinkuin tuuliviiriit menee, mua ei voi hallita
mutta jos sä haluut kokeilla, saat kokeilla

Vaikka saatan sua härnää ja väsyttää
Olla vaikea ja omapäinen,
Annan sulle kaiken ja enemmän, kun otat kainaloon



Oon välillä miettinyt, että ootko sä etsinyt, jotain villasukankutojaa
Ja vaikka oot mun vieressä nyt, en tiedä kauan siinä viihdyt,
sillä en aio olla se tyyppi jolle kaikki käy
Mun mykkäkoulussa, ei oo välitunteja
Mutta jos sä kestät mua, oon sulle tässä nyt ja aina"

 

 

 



- En oo hullu tähän mielentilaan ei oo diagnoosii

 

 

"Mä en pääse pakoon tätä tunnetta
Se valtaa pääni olin sit hereil tai unessa
Se hakkaa takaraivossa ku omatunto
En tiedä mikä enää täälä on se jota uskoo
Pitäskö kuunnella vaan järjen äänen rippeitä
Tuskin tosin sekään aikaan tääl sais ihmeitä
Vai sitten sydäntä, vai antaa vaiston viedä
En mäkään silti ihan kaikkee aio sietää

En pysty paikallani silmät auki makaan edes
Tää tunne kuristaa mut hengilt vielä joku päivä
Toivon et ees jollekkin oon muutakin ku "joku muija"
En ole oma itseni, mä kadotin sen vuosii sitte

Ulkokuori vahva, sisältä koskee
Kulissi sortuu, sitä mä pelkään
Jääkö mun vierelle silloin enää ketään"

 

 

äääääääää. Mite voi olla mahollist

ett pystyn jollaki taval

auttaa muita sitku itel joku probleema

NII TUNNEN ITTENI IHA AVUTTOMAKSI???

Niiku tänää yllätyin ku ystäväni sano mulle

ehkä jopa suoraan sydämestä mulle

"miten sä onnistut puhuu noi viisaasti?"

meinasin kysyy silt kysykkö ton tosissaa?

kukaan ei ikinä oo sanonu mulle tollee

ja oikeesti ehk maailman ihanempia kehuja

mitä oon ny kuullu.

Toi lause hiukan helpottui mun oloo

ja ehkä jopa paransi mun itsetuntoa.

 

 

 



- Pärjään hyvin sit ku nään sut taas tääl

 

- WÄÄÄ huomenna matkani kaverin ,

rakkaan autoni kaa menee turkuuseen suuntaa!

hyvin outoo ku tottunu menee junalla sinne

nii ny ei tarvi stressailla ku sitä vaa ett heräänkö

aikasin , onko bensaa, onko tarpeeks sitä ja tätä.

Toivottavasti toi matka ja reissu menee hyvin :)

wää tulee myös khyl eräitä ihmisiä hirvee ikävä :(

noo pääsee ainaki taas vaihteeks miettimää asioita ja jne :)

Mutta joo taas kuuluisia biisin sanoja tähä loppuun :3

 

"mun sydän sykkii vielkin eli oon hengissä
vietetty päivii tuntei viikkoi sun kaa samois kengissä
en vois unohtaa kun paine tuntuu niskassa
vieressäs lämmintä, kylmii väreitä mun lihassa
en oo pelkuri mut ujo "isoksi" naiseksi
vaikka oon sun kanssas toivon etten tullut tiellesi
vaan pitään susta huolta ja nukkumaan viereesi
ensi näkemisellä sä jo painauduit mun mieleeni

ainakun oot vieres saan vaan lohtua siitä" <3

 

 

 

 

 





-

 

 

"Minä kylvän epätoivon siemeniä, minä sammutan toivon kipinöitä
Romahdus on kynnyksellä, mielikuvitus on sen lääkkeenä

Opetellaan alusta aloittamaan, opetellaan anteeksi antamaan
Ei revitä vanhoja haavoja, ei käännetä veistä haavassa
On aika kääntää sivua, on aika jatkaa matkaansa"

 

 

perkele.

 

 

- I hope you're happy, wherever you are.

 

"I loved the way you felt so strong
I never wanted you to leave
I wanted you to stay here holding me
I miss you
I miss your smile
And I still shed a tear
Every once in a while
And even though it's different now
You're still here somehow
My heart won't let you go
And I need you to know

I'm thinking back on the past
It's true that time is flying by too fast
But I wish that I could see your face, oh
I know you're where you need to be
Even though it's not here with me
I miss you"

 

 

Millo tää ikävä

ja huoli loppuu?

Joka yö miettii " miten

sil toinen menee ,

onkoha hän kunnossa ,

Muistaako se enää mua

onko sillä ikävä mua "

Mut silti joka yö on semmonen

outo kutina ett tuun viel näkee

hänet tulevaisuudest ..

Toivottavasti nii käy..

Miks mul on semmonen vittumainen

kutina kans etten ikinä tuu olee

miettimättä häntä joka ilta

ja mieti noit samoja kysymyksiä..

Kait täl menol pamahtaa vattahaava ja kuus muuta

probleemaa..

MIKS VÄLITTÄMINEN MYÖS SATUTTAA??

 

 

 

 

 

 

 

 

- Kaunis pieni ihminen
Sä olet ainutlaatuinen
Mitä vastaan tuleekaan,
toista sua ei milloinkaan

Sä saatat selvitä
vähin vammoin matkalla

<3

 

 

 

 

 



- voi olla että sua ei ohjelmoitu uskomaan

"Se sattuu hetken aikaa
kun silmät aukeaa.
taistelet vastaan ennen kuin sä pystyt luottamaan.
voi olla että sua ei ohjelmoitu uskomaan.
Ei vaikka totuus vapauttaa
Mä nauran tälle
Ironisuudessaan
Typeryys rannaton,
Raavitut lauseet hourittu saarroksiin"

 

 

- oikeesti JUMALAUTA , pistää vihaksi mut samal huvittaa

ku jotkut tykkää harrastaa turhanpäivästä soutaamist

ja huopaamist "

"lähen menee sun elämästä"

sit yhtäkkiä

"en mä haluu menettää sua ja en haluu

lähtee sun elämästä mihinkää"

OIKEESTI PERKELE.

ei mulla muuta.

 

 

"Sull' on yksinoikeus olla kiukkuinen
Perus itsehillintää
Ei voi sulta pyytää

Sull' on yksinoikeus
Muita kyykyttää
Ja sun huuto myrkyttää
Kaikkien elämää"

 

- Minä muuraan sydämeni umpeen hautaan tunteeni kuoppaan

- Sitä välil tulee jopa yllättyy mite

petollinen tää elämä osaa olla.

Oon jopa  luullu ett oon kerenny jo

18 vuoden aikana kokemaa monenlaisia

tunteita jotka on melkein romauttanu 

Ilmeisesti en oo kokenu viel kaikkea.

Siis joo oon mä ennenki kokenu sen ku

menettäny läheisen ihmisen läheltä

mut tää tapaus oli aivan erilaista..

Mä jopa säihkähin sitä vihlovaa tunnetta sisällä

minkä sain kokee tänää.. must tuntuu etten sais

happee ja seinät kaatuis päälle..

Luulin jo etten enää ois sinisilmäinen

mut ilmeisesti oon viel..

ei pitäis enää päästää ketää lähel..

paitsi pari ihmist on päässy aikoja

sit ja toivottavasti ne tulee olee sen arvoinen.

Siis joo elämässä tulee noit pettymyksiä ja jne

mut ei tietenkää sitä oo mielellää kokea uuestaa ja uuestaa..

toivottavasti tääki kokemus tekis musta vahvemman.

Välil vaa tuntuu ett oon joka kerta vaa avuton iha ku kokisin

sen ekan kerran. Okei toi oli vissii aika tyhmästi sanottu

mut nii..

 

 

 

"Tämä pallo pyörii radallaan
Vaikka joskus jokaisella maailma romahtaa.
On turha luulla, että meitä odotetaan.
Nouse ylös lähtökuopasta, sillä jokainen käy sen
taiston vuorollaan!

Nuoralla me tasapainoillaan,
ja katseemme taas kerran alas suunnataan
saako mikään meitä toiseen luottamaan?
Jäämään säälipisteitä varten maahan makaamaan.

Katso mua silmiin, sano: tästä selvitään.
Vaikka meidät kaksi lähetettiin tielle pimeään.
Kohti paikkaa, jossa vahvinkaan ei tunne voimiaan.
Kun meidät kirottiin, lopulliseen helvettiin."

 

 

 

 

 

"Taas kohta se alkaa, kun sataa taivaalta rautaa
Tällä kertaa olen vahvempi
Tällä kertaa juoksen loppuun asti kanssasi
kun koirat peräämme laitetaan
Tällä kertaa olen sulle mies
Tällä kerta selittelyt jätän taakseni
ja otan luodin vuoksesi" <3

- Kai oon jotain tehnyt oikein kun sä vielä siinä oot

 

"Kai oon jotain tehnyt oikein kun sä vielä siinä oot

tämän ruostuneen ankkurin ainoa toivo sä oot

Vedät mut pinnalle riuhdot rannalle uudestaan ja uudestaan

kun sä vielä siinä oot kai jotain tehnyt oikein oon.

mä lupaan tehdä parhaani et oisit onnellinen"

 ♥

 

 

Niiku päättelitte (jos jotkut enää lukee näitä mun lisäksi)

alkaa pikku hiljaa mennä iha hyvin ensimmäiset

muutaman vuoteen. Ainii joo , pääsin teoriakoen

ja inssin läpi ekal kerral !!

noi nosti kummasti hiukan itseluottamusta

se oli nii karu ku kävin ajamas sen inssin

nii se tyyppi alko selittää niitä ja näitä

nii yhtäkkiä se vaa onneksi olkoon

nii oli sillee "MITÄ PÄÄSINKÖ MÄ LÄPI

EI JUMALAUTA!!" ku olin kerenny varautuu

tekee se toisen kerran o.O ja sama teoriakoen kanssa..

JES ei tarvi enää syksyllä kulkee 4 tuntii päiväs linkal

kouluun !!!!!! <3 ainii sain mä myös oma autonki :3

ei se oo sen kummosempi mut on se hieno ja toimii !

kulkee a paikasta b ja takasi :) tuntuu iha oudolle ett on

kortti ja auto ku viel puol vuotta sit luulin etten pääse

varmana ekal kerral läpi teoriakoe ja inssi o.o

mut joo ihmissuhteet on miten on mut oon "löytäny"

ihmisen lähel joka on viimeinen ajatus ennenku nukahtaa

ja ensimmäinen ajatus aamul ja syy mun tyhmään virneesee

ja ihme hyräillyyn josta saan välillä kuulla kuittaillua :D

must tuntuu ett taijan pikku hiljaa olla tyytyväinen

elämääni.

 

"Mun piti uskaltaa unohtaa, mun vanha elämä

Mun piti nukkuu kuusi viikkoo ja vuosi pelätä,
Mitä jos koskaan en enää voi,
Mä ketään löytää piti löytää oma paikka uudelleen

Mun piti lähtee matkustamaan, kauas kotoa

 pahasti eksyy monta kertaa

Ja nyt tää helpottaa, kaikki on helpompaa
Miten me seotaan ja meit alkaa pelottaa

se et joskus erotaan en haluu olla erossa
ku vaan sun kaa tuntuu et oon elossa"

 

 

 

 

 

- ei kunnioitusta..

Ympärillä väännetään totuut saduksi
Muokataan mukavaks vanuks
En voi alkaa mä pahan työkaluksi

Paha mieli, kieli, sydän ja suu
voiko sattumalta kohtaloksi osuu?
Sano viisaampana, voiko parantuu
ja milloin maailma tulee muuttuu? 

- Yksi pieni elämä, suuri valo sisällä.

- Nonii ja taas tää ett on ollu pitkä tauko kirjoittamisest. autokoulu ja jne on vienny mult
aikaa ja voimaa mut onneks se kesä alkaa tulee ja pianha mul on synttäri, huhhu muka 18,
vastaha mä olin menos eskarille :/ mutta nii, on ny ollu haikeeta ku lähi aikoina on tuntunu
siltä etten tunne enää yhtä ihmistä joka hetki sitten oli niitä tärkeimpiä ystäviä 
mitä mul on tai no oli.. Tunteet on vähä pinnas ku muistelin niitä hyviä hetkiä hänen 
kanssa ja niitä myös jossa jompi kumpi tarjos sitä olkapäätä jos oli vaikeeta.
Jos tuut kyseisen henkilö lukee tän nii älä luule ettenkö viel välittäis susta 
se ei mitenkää voi kuolla päiväs tai kuukaudes. Kumpi on pahempi menettää
elämän rakkaus vai paras ystävä ? Jaa a , melkoinen kysymys, jollaki elämän
rakkaus tai sit parasystävä. Mun on pakko sanoo etten osaa valita kumpi mut
khyl kummatki sattuu aika perkeleesti.. oha se elämän rakkaus myös se paras ystävä..
ehkä kummatki on. Mutta nii , nyt täs lähi aikoina on miettiny ett tarviiko se ihminen 
mua enää.. mun vastaus ainaki on ett kyllä tarvin häntä. Pystyin hänen kaa puhuu iha mistä 
vaa, hän onnistui piristää mua vaik kui paska fiilis ois sil hetkel, hänen kaa pystyi
oikeesti keskustelee asioista.. Meil oli hyvii ja huonoi hetkii mut selvittiin mistä vaa kunnes
tuli tää aika.. Mut jos tää jää tähän nii kiitos jokaisista hetkistä.

Mutta nii nyt on pakko pistää se Lohtu biisi tänne , se on nii <3__<3
siinä on nii ihana ja järkevät sanat, joka kerta ku kuuntelen nii tulee kylmät väreet.
<3

http://www.youtube.com/watch?v=XRE4WEngfnU

- vähä jännitystä elämää

- Ei perkele ku on tuntunu oudolle ja melkein hirveelle istuu puoltoista tuntii linkassa jotta pääsee kouluun ! Tuntunu nii pitkästyttävältä istuu vaa menemää ja perse on vähä puutunu noist linkka matkoista... Noo onneks ei tarvi kestää ku pari päivää noit linkka maratooneja nii takasi työharjoitteluun ens viikolla :) ei siin etten haluis olla koulussa yllättävää ett mä viihyn koulussa mut noi linkka matkat on nii hirveitä ja en tajuu mite muka jaksoin yli puol vuotta noit matkoja kulkee ku ny pari iltaa olo on kui zombilla :/ johtuu varmaa siit ku motivaatio on nii mahoton suuri että vaa jaksoi mut khyl mieluiten meen takas työharjoitteluu ku ei tarvi istuu linkas ku vaa 20 minaa :) melkoinen ero toho koulumatkoihin. :D mutta mul on toinen juttu joka alkaa ens viikolla , autokoulu ! Oon oottanu tähä hetkee iha perkeleen kauan :3 toivottavasti vaa pääsen sen koko homman läpi :) noo pistän sen menee läpi ! Onneks äiti ja muut tukee mua tos asias yllättävän paljon <3

- vaiettu rakkaus

"Kuinka voi rikkoa mitään sellaista
Mitä ei olemmassa ole enää pitkään aikaan ollutkaan
Omasta mielestä en tehnyt syntiä
Jos ei tunteita jäljellä oo on hyvä et on vierellä
Joku toinen joku joka jakaa sen salaisuuden.

Tää on vaiettu rakkaus
Josta ääneen ei puhua saa
On kai kielletty onnellisuus
Kaiken taa se täytyy piilottaa
Tää on vaiettu rakkaus
Josta tarinan vois kirjoittaa
Vaan ei saa se pitää sydämeen tallettaa."

- Anna mun tulla sun vierees ja lohuttaa

- ollu ny pitkä tauko ku oon kirjoitellu tänne. Yksinkertaisesti en oo jaksanu kirjoittaa, ajatukset on ollu liian tukos saada ajatuksia kirjoitettuu "ulos". Ehkä se on ollu huono juttu etten oo sanottuu/kirjoitettuu ajatuksia ulos.. En oo osannu sanoo mittää muutaku "mulla on paha olla" .. Joo on pari ihmistä mulle sanonu ett pystyisin heille kertoo mun huolista ja ajatuksista. Mä oon vaa jostai syystä sulkeutunu omaan kuoreen eikä oo ollu ulospäässyä sieltä. Nyt on alkanu selkenee tää olo. Ehkä on johtunu siit ett yhes vaihees kuljin päiväs n 4 tuntia linkassa kouluun. Okei ehk se kuulostaa hullulta mut ei oo muuta vaihtoehtoo ja mua ei kiinnosta mikää muu ala ku toi. Hevoset saa vietyy mun ajatukset muualle ja tottakai mun koira.

Lähi aikoina oli lähel ett oisin menettäny mun koiran mut onneks se on sinnikäs kaveri ja selvisi leikkauksest! Se on taas ihana oma ittensä :3 nii ja rakkaus asiat ei oo taaskaa menny hyvin.. Yhtä ihmist en oo meinannu unohtaa mut ny tuntuu ett siihe tulee vihdoinki muutos! Pisti vihaks ku se meinas taas elättelee turhia toiveita joita ei enää saa takas. Joko se on kusipää ja tekee ton tahalleen tai sit yksinkertaisesti se ei uskalla myöntää totuutta itellee.Toivottavasti en enää romaha.. No joka päivä elämäni on selviytymis testi. Ainaki ny tähä asti oon selviny niist. Joskus huonommin ja joskus paremmin. Khyl tää täst joskus. Sitä päivää ootelles..