perjantai 18. heinäkuuta 2014

- Minä muuraan sydämeni umpeen hautaan tunteeni kuoppaan


- Sitä välil tulee jopa yllättyy mite
petollinen tää elämä osaa olla.
Oon jopa  luullu ett oon kerenny jo
18 vuoden aikana kokemaa monenlaisia
tunteita jotka on melkein romauttanu 
Ilmeisesti en oo kokenu viel kaikkea.
Siis joo oon mä ennenki kokenu sen ku
menettäny läheisen ihmisen läheltä
mut tää tapaus oli aivan erilaista..
Mä jopa säihkähin sitä vihlovaa tunnetta sisällä
minkä sain kokee tänää.. must tuntuu etten sais
happee ja seinät kaatuis päälle..
Luulin jo etten enää ois sinisilmäinen
mut ilmeisesti oon viel..
ei pitäis enää päästää ketää lähel..
paitsi pari ihmist on päässy aikoja
sit ja toivottavasti ne tulee olee sen arvoinen.
Siis joo elämässä tulee noit pettymyksiä ja jne
mut ei tietenkää sitä oo mielellää kokea uuestaa ja uuestaa..
toivottavasti tääki kokemus tekis musta vahvemman.
Välil vaa tuntuu ett oon joka kerta vaa avuton iha ku kokisin
sen ekan kerran. Okei toi oli vissii aika tyhmästi sanottu
mut nii..
 
 
 
"Tämä pallo pyörii radallaan
Vaikka joskus jokaisella maailma romahtaa.
On turha luulla, että meitä odotetaan.
Nouse ylös lähtökuopasta, sillä jokainen käy sen
taiston vuorollaan!

Nuoralla me tasapainoillaan,
ja katseemme taas kerran alas suunnataan
saako mikään meitä toiseen luottamaan?
Jäämään säälipisteitä varten maahan makaamaan.

Katso mua silmiin, sano: tästä selvitään.
Vaikka meidät kaksi lähetettiin tielle pimeään.
Kohti paikkaa, jossa vahvinkaan ei tunne voimiaan.
Kun meidät kirottiin, lopulliseen helvettiin."
 
 
 
 
 
"Taas kohta se alkaa, kun sataa taivaalta rautaa
Tällä kertaa olen vahvempi
Tällä kertaa juoksen loppuun asti kanssasi
kun koirat peräämme laitetaan
Tällä kertaa olen sulle mies
Tällä kerta selittelyt jätän taakseni
ja otan luodin vuoksesi" <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti