Taas sitä ollaan kotona..
vihdoinki nyt saan ottaa ehk rennosti..
on tullu kelattua täs ett mite mä
saan oikeesti voimii opiskeluun?
no kuukausi sit oli eri meininki
.. mut jostain kumman syyst
tilanne on muuttunu..
joka ikine aamu on sit yhtä kamppaillua
lähtöä kouluun.. en varmasti oo ainoo
jolla on sama ongelma.. se on tätä
syksyä perkele.. tää on iha perseest!
halusin käydä reippaasti koulua
jotta saisin jonkulaisen koulutuksen!
huolettaa vaa mun voimat...
en ymmärrä enää mitää!
mistä sitä voimaa sais..
jos pieni loma ois tarpeen ?
no syysloma alkaa pian ja sit reissaamaa
etelä suomeen! :)
oon lähi aikoina miettiny taas kaikenlaist..
esim. pittääkö tapahtuu erittäin
iso juttu jotta saa apua ?
meitä ihmisiä on erilaisia
ja me reagoidaan asioihin erinlailla..
jotkut saattaa vaikuttaa joillekki pienelle
asialle mutt joillekki se saattaa olla
iso juttu.. surun tunne on jokaisella
erilainen.. tai no mite me se tiedetää?
joillakki saattaa olla erilaisempi
tai samanlailla surun , masennus
ja ahdistus tunne.. ei helevetti
mitä settiä tuli yhtäkkiä kirjoitettuu
!! huhhu en ois ikinä uskonu et
pystyn kirjoittaa noi ajatukset
tänne vihdoinki..
tuntuu välillä ett jokaisella on erilaisempi
masennus tai ahdistus.. tai no mite
siitä voi oikeastaa jutella ?
siitä on nii saamarin hankalaa jutella..
varsinki niist syist mitkä aiheuttaa nämä
tunteet.. tai niistä ei pysty puhumaa..
ei löydy sanoja ja lauseita sanoakseen
ne ääneen.. menee jo monimutkaiseksi!
nyt on semmonen olo ett meinaa hajoo pää!
mutta nii onneks huomenna pääsee
rakkaan kummilapsen luo ,
on kyl kamala ikävä häntä ! :c
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti