Eipä oikeen keksi mitä sitä kirjoittaisin..
mitä tää on ku en keksi mist kirjottaisin?!
iha ihme puuhaa.. no kaikil välil tullee tämmöst
ettei löydy ideaa esim. kirjoittaa.. tai oikeastaa
täytyy kirjoittaa yks juttu..
asia on sillee ett oon muutaman kuukauden
miettinyt yht tyyppiä.. sen ihania silmiä,
ulkonäköä , sen puhetyyliä ja sen koko
olemmus joka tuottaa aevan ihmeellisen
tunteen. sitä ei osaa kertoo ja sit ne
väritykset mitkä hän aiheutti mulle ku istui mun
viereen ja pisti käden mun harteille ja halas mua
ja puhui mulle sillee ihanasti ja puhui mukavia.
se ei ollu semmone ahistava puhe tyyli ja semmone
tyrkky joilla moni on. siis hän oli vaan nii ihmeelline
ja semmonen mysteeri! hän tuotti mulle nii paljon
uusia ja omituisia tunteita sisälläni sillo aikoinaan
että tunnen ne vieläki mun sisälläni. miks mä aikoinaan
kadotin hänet? näin hänet kyl täs lähi aikoina ja juttelin
hänen kaa mutt vähä aikaa... ja hänen hymy on nii
aivan uskommaton! mut nii turha haaveilla hänestä.
mut vaik siit on kauan aikaa nii en oo vieläkää pystyny
unohtaa häntä.. vaik täs on ollu kaikenlaist mutt
hän vaa oli nii erityinen.. ja ainutlaatuinen
mutta niiku sanoin mun on turha haaveilla häntä.
hän on tavallaan kadonnut mun elämästä.
ääh eieieiei , mun pitää jatkaa elämääni .
mut se on just niitä kultaisia muistoja
joita en haluu ikinä unohtaa!
turhaa mun silti on jäädä oottelee häntä.
täytyy jatkaa elämää joten kuten.
no kyl tää aikanaa helpottuu..
i hope so.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti